Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen pelillisyyttä ja
pelisuunnittelua on otettu osaksi opetusta ja leikkiä. Lasten toimintaympäristö
on muuttuva siinä, missä aikuistenkin. Digitaali-aika näkyy lasten leikeissä ja
oppimisessa ja tulee enenevissä määrin näkymään. Monet alle kouluikäiset lapset
pelailevat erilaisia digipelejä ja lauta/korttipelejä. Pelejä voidaan käyttää
oppimisessa hyödyksi lasten mielenkiinnonkohteita hyödyksi käyttäen,
mielenkiinnonkohteet toimivat oppimisessa motivaattoreina.
Pelisuunnittelua lasten ehdoilla tehtäessä, tarjoaa lapselle
elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Siinä lapset
suunnittelevat yhdessä pelin, joko valmiiksi annetuilla materiaaleilla tai
keksivät materiaalitkin itse, riippuen kehitystasosta sekä asetetuista tavoitteista.
Ulkopuolelta annetut materiaalit saattavat helpommin toimia innostajana, kuin
tyhjästä aloitettu suunnittelu. Aikuiset voivat luoda lapsille
pelinrakennusympäristön esim. digipeleille luodut sovellukset. Ne auttavat
lapsia turvallisesti kehittämään, suunnittelemaan ja luomaan pelejä ja
ympäristöt voidaan muokata niin että, ne tukevat lapsen kasvua ja oppimista. (Arjoranta
2016.)
'
Varhaiskasvatuksen puolella on erityisesti huomioitava
lapsen kehitys pelillisyydessä, esim. digipelien suunnittelu ei voi olla liian
monimutkaista, muuten voi lapsen mielenkiinto loppua. Digipelien ja
pelinrakennusympäristöiden kehittämistä ohjaavat esiopetuksessa
opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatussuunnitelma ja sinne
kirjatut tavoitteet. Artikkelissa Lasten oma pelisuunnittelu osaksi opetusta,
käytettiin esimerkkinä pelimattoa, jonka ympärille lapset suunnittelivat pelin.
Miettivät idean, pelin kulun ja säännöt yhdessä. Pelin suunnittelu ja
rakennusvaihe tuovat yhteisöllisyyttä ja kehittävät ryhmätyöskentely taitoja,
lapsi kuuntelee ja ottaa huomioon toisen lapsen ideat sekä muiden ideoista
syntyy lisää ideoita. Parhaimmillaan pelin suunnittelu on aikuisten ja lasten
välillä vastavuoroista oppimista. Aikuiset oppivat lapsilta pelin säännöt,
aikuiset saavat olla oppijan paikalla ja lapset opettajan paikalla. (Arjoranta
2016.)
Mielestäni pelillisyys varhaiskasvatuksessa on hyvä ja huono
asia, siinä on monia puolia. Niin kuin artikkelissakin oli kirjoitettu pelin
yleisestä luonteesta, on voittaja ja on häviäjä. Se ei itsessään toimi
motivaattorina kovin pitkään, kilpailu ei motivoi jokaista lasta. Ja siitä
asetelmasta olisikin pelillisyydessä varhaiskasvatuksessa hyvä päästä pois. Eli
pelin luonne leikin omaiseksi, niin että ei tarvitse kilpailla. Pelillisyyttä
tulisikin mielestäni kehittää juurikin varhaiskasvatuksessa osaksi leikkiä ja
opetusta. Ja artikkelissa kuvatun pelisuunnittelu pelimaton avulla, kuulosti
hauskalta idealta pelinsuunnitteluun varhaiskasvatuspuolella, juurikin se
leikillisyys osui. Ja artikkelissa oli myös kirjoitettu pelinsuunnittelun
luovan lapsille omistajuuden ja ylpeyden tunnetta, kun he suunnittelevat ja
ideoivat pelin itse. Pelisuunnittelu lisää ja kehittää lapsen mielikuvitusta,
kun kaikkia ei tuoda valmiiksi tehtynä. (Arjoranta 2016.)
Digipelien tuominen varhaiskasvatukseen taas herättää
minussa negatiivisia tunteita, mutta olen varma, että sieltäkin löytyy lapsille
kehittäviä pelinrakennusympäristöjä, kun niitä osaa käyttää oikein ja hyödyntää
jokaisen toiminnan lapsen oppimisessa. Artikkelissa oli kirjoitettu negatiivissävytteisen
huolen johtuvan usein myös tiedon ja opetusmateriaalin puutteesta, ja luulen,
että juurikin omalla kohdallani se on tiedon puutetta. Kun tietää ja osaa
käyttää teknologiaa ja digitaalisuutta työssä, on se varmasti iloinen
oppimistilanne niin lapselle kuin aikuisellekin.
Esiopetuksen
uuden opetussuunnitelman mukaan pelillisyys tarjoaa lapselle uusia elämyksiä,
oivalluksia ja onnistumisen riemua. Esiopetuksen opetussuunnitelman yhtenä
osaamisperusteena pidetään laaja-alaista osaamista, jolla tarkoitetaan
tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta.
Siinä lapsi käyttää tietoa ja taitoa ratkaistessaan pelillisiä haasteita. Sen lisäksi on todettu, että pelillisyys
kehittää lapsen ongelmanratkaisua taitoja ja ryhmässä työskentelytaitoja sekä
loogista ajattelukykyä. (Arjoranta 2016.)
Digitalisaatio
ja median käyttö on noussut nuorten
ja lasten keskuuteen. Monet lapset osaavat näppärästi käyttää tieto- ja
viestintälaitteita. Itselläni on herännyt huoli siitä, onko perheissä riittävästi
aikaa tehdä yhdessä asioita ja asetetaanko selviä rajoja digitaalisuuden
käytölle. Vastaavasti ongelmat saattavat näkyä lapsesta väsymyksenä ja
voimakkaina tunteiden ilmauksina päiväkodissa. Monet lapset voivat sulkeutua
tablettien viereen moneksi tunniksi, kun peli tempaa mukaansa. Toivon, että
perheet kiinnittäisivät tähän huomiota. Kuitenkin pidän tärkeänä, ettei
digipelit syrjäyttäisivät lautapelejä.
Toki on myös pelejä, jotka kehittävät
ja tukevat lapsen kehitystä mutta huoltajan tulee olla tietoinen, millaisilla
sivuilla lapsi surffailee. Pelit voivat opettaa esim. kognitiivisia taitoja,
päättelykykyä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Sen lisäksi pelit
opettavat myös lapselle keskittymistä mutta samalla myös koukuttavat helposti.
Lapsi saattaa kokea flow-tilan, jota puhutaan virtaustilana. Silloin lapsi
uppoutuu, menettää ajan tajunsa ja kokee, että asiat sujuvat pelissä. Tällöin
hän uppoutuu peli maailmaansa eikä kuule ympäristön tuomia aistiärsykkeen
herättäviä ääniä.
Omakohtaisena
kokemuksenani on, että digitalisaatiota ja mediakasvatusta käytetään aika vähän
arjessa varhaiskasvatuksen ysiköissä. Tulevaisuudessa yhä enemmän lasten kanssa
arjessa voitaisiin yhdessä luoda pelejä. Pelaaminen jo itsessään luo lapselle
pedagogisen oppimisen tilanteen mutta mikseipä myös pelin suunnittelu yhdessä
lasten kanssa. Aikuisen velvollisuutena on ohjata ja tukea lapsen
pelillisyyttä. Sen lisäksi suojella lapsia pelillisyyden haitallisilta
vaikutuksilta.
Pelaaminen
oppimistilanteena
Kehittää
lapsen…
- - ryhmätyöskentelytaitoja
- - lapsen
tunteiden säätelyä, minäkuvan kehittymistä, ajattelun kehitys, itsehillinnän
harjoittelua
- - ongelmanratkaisutaitoja,
syy-seuraussuhteita, päättelykykyä, loogista ajattelukykyä
- - häviämisen
harjoittelua
- - iloa
ja onnistumisen kokemuksia
- - yhdessä
olon ihanuutta ja vaikeutta
- - vuoron
odottamista ja pitkäjänteisyyttä
- - tukee
oikein käytettynä kokonaisvaltaista hyvinvointia
EKAPELI
Esimerkiksi Ekapelin
voi ladata tietokoneelle tai mobiililaitteeseen ja se toimii oppimispelinä.
Pelissä harjoitellaan kirjainten, sanojen ja tavujen lukemista. Peli on
tarkoitettu esikouluikäisille, ykkösluokkalaisille tai lukemista
harjoitteleville lapsille. Pelissä etsitään timantteja, katsellaan timantteja
ja roikutaan ilmapalloissa. Onnistuneesta suorituksesta saa kolikoita, joilla pääsee ostamaan pelihahmolleen tavaroita ja
peliä helpottavia kortteja. Kolikot toimivat pelaajalle motivaatio keinona.
Peli sopii sellaisille lapsille, joilla lukemaan oppiminen on haastavaa ja
jotka tarvitsevat lisäharjoitusta. (LukiMat n.d.)
 |
| 1. Kuvassa Ekapelin pelihahmot |
 |
| 2. Kuvassa Ekapelin digitaalinen pelikenttä |
AFRIKAN TÄHTI
Afrikan
tähti pelin ideana on, että pelaajat heittävät noppaa ja etenevät sen
osoittaman numeron tavoin Afrikan kartan pohjalta etsien Afrikan tähteä
heittäen noppaa ja kääntäen pahvisia laattoja aarteiden löytämiseksi. Aarteista
saaduilla rahoilla voi nopeuttaa pelilaudalla etenemisellä. Pelin voittaa se,
joka löytää ensimmäisenä Afrikan tähden ja vie sen aloituspaikkaan Tangeriin
tai Kairoon. Peli soveltuu yli 4-vuotiaille lapsille. Lasta motivoi se, että
käännettäessä pahvisen laatan saa hän rahaa, joten pystyy lentämään taikka
käyttämään meritietä ja sen vuoksi voi nopeammin edetä pelilaudalla. Laatasta
voi tulla myös rosvo, joka vie kaikki rahat.
Pelin tarkoituksena
on kehittää:
-
- - pitkäjänteisyyttä,
vuoron odottamista, ryhmätaitoa pelata muiden lasten kanssa
- - rahan
käyttöä
- - pettymyksen
sietoa, kun yhtäkkiä rosvo vie kaikki rahat.
- - laskeminen
vahvistuu
 |
| 3. Kuvassa Afrikan tähti lautapeli |
 |
| 4. Kuvassa Saint Helanin suunnittelema peli. |
Varhaiskasvatuksen
arjessa mediakasvatus näkyy esim. pelipäivänä ryhmässä, jolloin pelaillaan
lautapelejä. Ryhmässä voi olla käytössä tabletteja. Sen jälkeen lapset
leikkivät pelattuja aiheita peleistä. Niitä voidaan käsitellä myös leikin
kautta. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristössä harjoitellaan turvallista median
käyttöä yhdessä aikuisen kanssa ja sen tavoitteena on saada tasapainoinen
mediasuhde. Sekä todellisuuden tajua on hyvä lapselle opettaa median avulla,
esim. elokuvamaailman luominen, kaikki mediassa nähdyt asiat eivät ole
todellisuutta. Lasta ei voi eristää
digitalisaatiosta ja median käytöltä mutta aikuinen voi pohtia yhdessä lapsen
kanssa, miten mediaa lähestyä.
LÄHTEET:
Arjoranta
(2016). Pelit ja pelillisyys osana esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Haettu
osoitteesta 19.1.2018. http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2016/lasten-oma-pelisuunnittelu-osaksi-opetusta-esiopetukseen-suunnatun-pedagogisen-tuotteen-kehittamisen-lahtokohtia
LukiMat
(n.d.). Ekapeli lukemisen taitojen harjoitteluun. Haettu osoitteesta 19.1.2018
osoitteesta http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli
Kuva 1. LukiMat (n.d.). Ekapeli lukemisen taitojen
harjoitteluun. Haettu 19.1.2018 osoitteesta
https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=s%2bl9cVPQ&id=DCBB8CE7BBE5FAF5AA997E65405CEF927EDB3AD6&thid=OIP.s-l9cVPQaqkThp37-4_OggHaHa&q=ekapeli&simid=608006086570672816&selectedIndex=0&ajaxhist=0
Kuva 2. LukiMat (n.d.). Ekapeli lukemisen taitojen
harjoitteluun. Haettu 19.1.2018 osoitteesta
https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=bX5Y91ut&id=18322713FDFD3C21EDC01A72332E740CC4999A12&thid=OIP.bX5Y91utVDunRuFWMavahQHaEo&q=ekapeli&simid=608034386160803438&selectedIndex=2&ajaxhist=0
