| Kuva 1. Elaine N. Aronin kirjoittama kirja |
”Olemme onnellisimmillamme
saadessamme toteuttaa syntymässä saamiamme lahjoja” -Aristoteles
Valitsimme luettavaksi kirjaksi ” ERITYISHERKKÄ LAPSI”.
Kirjan nimi herätti kiinnostuksemme lukea tätä kirjaa, sillä meitä molempia kiehtoo
erityisyys sekä herkkyys ja siksi valitsimme juuri tämän teoksen. Kirjailija
Elaine. N. Aron on itse erityisherkkä ja hän on erityisherkän lapsen äiti.
Kirjassaan Aron kuvaa ensimmäisessä luvussaan tekemäänsä
tutkimustyötä tutkimusten ja kysymysten avulla. Sen lisäksi hän on tutkinut
erityisherkkyyttä ja pyrkinyt selvittämään mistä se johtuu. Aron toteaa, että
yksiselitteisesti siihen ei vaikuta temperamenttipiirre. Toisessa luvussa Aron
käsittelee vanhemmuuden taitoja ja ohjaa, miten haastavissa tilanteissa tulisi
toimia.
Kolmannessa luvussa
Aron pohtii ja ohjaa vanhempia, joilla ei ole taitoa toimia erityisherkän
lapsen kanssa. Neljännessä luvussa Aron ohjaa muodostamaan turvallisen
kiintymyssuhteen jo vauvaiässä erityisherkänlapsen kanssa, jotta suhteesta
tulee turvallinen ja luottamuksellinen. Aron kannustaa arvostamaan
tasavertaisesti lapsiaan ja huomioimaan heidän erityispiirteensä. Aron kuvaa,
miten vanhemmat voivat puhua sisaruksistaan eri tavoin tietoisesti tai
tiedostamatta: ” Tyttäremme on varsinainen nero, luokkansa paras ja olemme
hänestä hyvin ylpeitä. Poikamme taas on (huokaus) aina vaan kiinnostunut
pelkästään urheilusta.”
Neljännessä luvussa Aron pohtii kasvatusmenetelmiä, jotka
auttavat lasta kasvamaan ja kehittymään. Sen lisäksi hän kuvailee, miten
herkkyydestä puhutaan sukulaisten, ystävien, opettajien ja lapsen kanssa. Asia
otetaan puheeksi ja painotetaan sitä, että se ei ole sairaus tai häiriö.
Luvussa viisi
käsitellään erityisherkän lapsen kasvattamisen perusaskeleita
1.
Huomioi lapsen vireystila
2.
Kuuntele ja ole myötätuntoinen
3.
Tee säännöt selväksi
4.
Tarvitaanko käytöksenohjausta tai rangaistusta
5.
Miten hänen tulisi toimia
| Kuva 2. Elaine N. Aronin kirjoittama kirja |
Luvut kuusi, seitsemän, kahdeksan ja
yhdeksän käsittelevät kirjassa, miten vauvaikäisestä, leikki-ikäisestä ja
kouluikäisestä huomaa erityisherkkyyden. Sen lisäksi kirjassa Aron ohjaa, miten
arkaa ja pelokasta lasta voi rohkaista uudessa tilanteessa niin, ettei hän
lannistuisi. Kymmenennessä luvussa Aron tuo vinkkejä, miten herkkää lasta
voidaan sopeuttaa koulu- ja luokkaympäristöön. Kirjan viimeinen luku käsittelee
erityisherkkiä nuoria ja aikuisia. Sen lisäksi, miten hyvää suhdetta vanhempaan
voidaan pitää herkkään nuoreen aikuiseen.
Kirjassa Aron on lopuksi antanut vinkkejä
erityisherkän lapsen opettajalle, kuinka tukea ja hyödyntää lapsen erityisherkkyyttä
oppimisessa. Hän ohjaa käyttämään luovuutta ja ymmärtämään erilaisia
oppimistapoja. Hän kehottaa tekemään tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien
sekä edellisten opettajien kanssa.
Monessa muussakin kirjan luvuissa Aron antaa hyviä käytännön vinkkejä ja ohjeita erilaisiin tilanteisiin lapsen ja nuoren kanssa. Ohjeet ovat hyvin konkreettisia. Esim.
uusiin tilanteisiin ja niihin liittyviin pelkoihin s. 219-220. Ja paljon muihin
tilanteisiin erilaisia ohjeita.
EVÄS
on muistisääntö erityisherkkyyden kuvaamiseen emotionaalinen reaktiokyky ja
empatia, vivahteiden vaistoaminen, ärsykkeiden liiallisuus ja syvällinen
käsittely.
Monesti Aron palaa
tähän ajatukseen lainaten ensimmäisen kappaleen kirjoittamaansa:” Vanhemman
olisi ymmärrettävä, että lapsen epätavallinen käytös ei ole hänen eikä myöskään
lapsen syytä. Erityisherkkälapsi ei ole tahallaan hankala.”
Aron on kirjoittanut kirjan mielettömän osuvasti ja
nasevasti sekä käyttänyt kirjoitustyylissään yksinkertaisuutta ja herkkää
kieltä, sitä on ihana lukea.
| Kuva 3. Aronin kirjoittaa kirjassaan paljon hyviä ohjeita kasvattajille |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti