Minä monikulttuurisuuskasvattajana Eeva Uotila SOSOAI16X8
Vähemmistökulttuurilla tarkoitetaan omaleimaista kulttuuria, joka elää valtakulttuurin rinnalla. Se voi olla esim. jokin etninen ryhmä kuten romanit, suomenruotsalaiset tai juutalaiset Suomessa. Uusia vähemmistökulttuureja ovat somalit ja venäläiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen paremman työpaikan toivossa tai rahallisista syistä. (Lindström 2014.)
Omassa työssäni kohtaan monikulttuuriset perheet kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti. Haluan, että kulttuurista huolimatta monikulttuurisilla lapsilla on yhtäläinen oikeus hyvään varhaiskasvatukseen. Otan huomioon heidän tarpeensa ja toiveensa esim. noudatan sitä, että uskonnosta johtuen lapsi ei söisi sianlihaa. Haluan, että vanhempien kanssa vaihdetaan kuulumiset ja heillä on myös yhtäläinen oikeus kuulla lapsen päivästä.
Olen ollut vähän tekemisissä monikulttuuristen perheiden kanssa. Kasvattajana osaan välttävästi englantia. Uskoisin, että jos lapsiryhmässäni olisi kulttuuritaustastaan poikkeava lapsi pitäisi hieman opiskella, mitä esim. hänen uskontoonsa liittyy.
Toivon, että työtiimi arvostaa myös monikulttuurisuutta, koska se on nykypäivää. Yhdessä työtiimin kanssa pystyisimme luomaan kunnioittavan ilmapiirin, jossa suhtauduttaisiin kunnioittavasti perheen kielen, kulttuurin, uskonnon, perinteiden ja kasvatusnäkemyksiin. Pyrkisin tukemaan lasten perheidentiteettiä, jossa he kokevat oman perheensä arvokkaaksi. Kiusaamista, rasismia ja väkivaltaa en hyväksy lapsiryhmässäni, vaan siihen puuttuisin välittömästi. Sitoudun tarjoamaan lapselle laadukasta varhaiskasvatusta ja pedagogiikkaa vähemmistökulttuurista huolimatta huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat. Toteutan sitä tukemalla kielen oppimista ja mahdollistamalla tutustumisen uuteen kulttuuriin ja kieleen esim. leikkien avulla.
 |
| Kuva haettu www.pixabay.com |
Toimintayksikön toimintatavat ja -ympäristö
Toimintayksikössä monikulttuurisuutta on huomioitu osallistumalla kalenterivuoden juhlapyhiin, traditioihin ja järjestämällä teemapäiviä toimintayksikössä. Lasten kanssa yhdessä pohditaan käsitteitä, kysymyksiä, tapahtumia ja teemoja eri ryhmien näkökulmia. Varhaiskasvatuksen perusteissa korostetaan lasten kulttuurin merkitystä ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kulttuuritaustoisten lasten kanssa. Päiväkodissa toimintakulttuuria kehitetään yhdenvertaisuuden periaatteen ja tasa-arvon merkityksen tavoin. (Hujala & Turja 2017, 244-245.)
Päiväkotiryhmässä monikulttuurisuus näkyy esim. kirjojen ja karttapallon tavoin. Karttapallosta tutkitaan yhdessä lasten kanssa, missäpäin maailmaa Suomi sijaitsee ja muita maita. Leikin avulla monikulttuurisuutta voidaan käsitellä leikkien esim. matkustan ympäri maailmaa. Sen lisäksi voidaan tutustua eri maihin järjestämällä tapahtuma, jossa lapset saavat harjoitella esim. puikoilla syömistä.
Päiväkoti ryhmässäni on aika vähän monikulttuurisia lapsia mutta ajattelisin, että monikulttuurisuus on Suomessa kasvava ilmiö. Sen vuoksi tulevana lastentarhanopettajana monikulttuurisuutta käsittelisin lasten kanssa tutustuen yksittäisiin kulttuuriryhmän tutkimiseen huomioiden lasten iän ja kehityksen. Ryhmäytymisen merkitys on tärkeässä roolissa, jossa pyrkisin auttamaan löytämään positiivisia suhteita lapsille. Opetussuunnitelmassa monikulttuurisuutta käsitellessä otettaisiin huomioon toiminnallisuus. Monikulttuurisuutta syvennettäisiin tutustumalla heidän kansallisruokaan, jota valmistettaisiin yhdessä lasten kanssa sekä opettelemalla sen kulttuurin laulu ja leikki.
”Ei riitä, että on mukavaa”
Kohtelen vähemmistökulttuuristaan tulevia lapsia ja heidän perheitään kunnioittavasti, suvaitsevaisesti ja tasa-arvoisesti huomioiden heidän kulttuuriset eronsa huolimatta esim. heidän ihon väristä. Sen lisäksi pyrin toteuttamaan ja kunnioittamaan heidän toiveitaan päiväkodin arjessa huomioiden ruokailutottumukset. Lasten kanssa avoimesti keskustellaan asioista, jotta lapselle tulee olo siitä, että hänet huomioidaan ainutlaatuisena yksilönä taustastaan riippumatta. Välittömästi puutun kiusaamiseen, mikäli sitä tapahtuu. Heillä on yhtäläinen oikeus olla osallisena päiväkodin tapahtumissa ja teemoissa. Mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa hyödynnän tulkkipalveluita varhaiskasvatuskeskusteluissa. Pyrin tiedottamaan asioista siten, että myös vähemmistökulttuurit ovat tietoisia tapahtumista.
Kuvia ja selkokieltä olen käyttänyt vähemmistökulttuurien kanssa. Olen kokenut niiden auttavan esim. siirtymätilanteissa. Positiivinen palaute on erityisen tärkeää jokaiselle lapselle, jotta he oppivat uutta ja rohkaistuvat toimimaan omaehtoisesti.
Vahvuuksia päiväkodin ja vähemmistökulttuurien lapsissa:
- Toiset huomioon ottava
- Taiteellinen
- Kekseliäs
- Eri kulttuureihin tutustunut lapsi
- Aktiivinen
- Innostunut
- Kertoo asioita kuvien ja/ tai puhuen
- Luova
- Auttavainen
- Kykenee jakamaan leluja muiden kanssa
Omaa monikulttuurisuus työtäni voisin kehittää siten, että lasten kanssa yhdessä tutustuttaisiin eri maihin ja kulttuureihin leikin ja laulun avulla. Urallani en ole vielä kovinkaan paljon ollut tekemisissä monikulttuuristen lasten kanssa. Monikulttuurisuus työhön lisäkouluttautuminen mahdollistaisi kehittymisen.
Lähteet
Hujala, E & Turja, L. (2017). Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus
Lindström, S (2014). Otavan opiston oppimateriaalit, Internetix. Otava. Haettu 9.2.2018 osoitteesta http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ge/ge2/02_kulttuuri/203?C:D=2130561&m:selres=2130561
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti