Toimintatuokiot

Lapsi kansalaisena moduuliin kuuluu myös työelämä tehtävä. Eli kahden toimintatuokion pitäminen päiväkodissa joista toinen sijoittuu sisälle ja toinen ulos. Sisällä toteutettuun toimintakokonaisuuteen pitää liittyä liikuntaa tai musiikkia. 

                                                        MUSIIKKI HETKI

Päiväkodissa, 4-5-vuotiaiden ryhmässä, yhteensä lapsia koko ryhmässä 22 lasta, tuokiossa 10 lasta kerrallaan.

Opiskelijat: Eeva Uotila ja Sofia Jokitalo

Juhlapäivien juhlinta musiikin avulla ja luodaan musiikin ilo lapselle yhdessä muiden lasten kanssa.

Tavoitteet:

•    Harjoitellaan kaveritaitoja
•         Sosioemotionaaliset taidot kehittyvät, ryhmässä toimiminen, osallistuminen                   yhteiseen toimintaan, oman vuoron odottaminen, välineiden jakaminen muiden             kanssa
•    Musiikin tuottama ilo, osaamisen tunne ja onnistumisen kokemukset
•    Itsetuntemus ja itsetunto kehittyvät
•    Kieli ja sanavarasto kehittyy
•    Luovan ongelman ratkaisun kehittyminen

            Suunnitelma

-         

•    Keskustellaan ystävyydestä, kirjotetaan lehtiin ” Millainen on hyvä kaveri, mitä               hyvä kaveri tekee” Lapset saavat itse kertoa ja kuvaukset kirjoitetaan lehtii,                   tarvittaessa aikuinen auttaa kirjoittamaan.  Lehdet laitetaan "ystävyyden puuhun"         kiinni.
•    Ystävä on kuin villasukka, (rytmisoittimia, kapulat, rumpuja, marakassit jne.)
•    Ystäväni tuttavani ratiritiralla (leikitään lasten kanssa)
•    Runeberi ri ri ri (Laululeikki)
•    Kierrän kuljen näin, mis on ystäväin? ( Liinalaulu)
•    Kirje kuulle (Ketun poika punaturkki ketunleipää haukkaa...)
•    Etkö ymmärrä
•    Matkalaulu (matkustan ympäri maailmaa...)
•    Päivänsäde ja menninkäinen?

            Tarvittavat välineet

•     Erivärisiä kartonkeja
•     Kyniä
•     Cd-soitin
•     Bluetooth-kaiutin
•     Erilaisia soittimia
•     Sopivan kokoinen tila, jossa saa olla rauhassa (ei kuulu hälinää muualta)

           Toteutus

Lapsilla oli leikit menossa, kun keräilimme ensimmäiset halukkaat tuokioon, n. 10 lasta. Innokkaasti lapset lähtivät osallistumaan suunnitelmiimme. Ensin lapset valitsivat valmiiksi leikatuista lehdistä itselleen haluamansa värisen lehden. Sitten aloimme keskustella ystävyydestä ja millainen on hyvä kaveri, mitä kaverin kanssa voi tehdä. Aluksi lapset nimesivät kavereitaan, heidän oli vaikea itse kertoa, millainen on hyvä kaveri, vaan helpompi oli kertoa, ketä kavereita on. Autoimme vähän alkuun kysymällä, onko kaveri ilkeä, voiko kaverin kanssa leikkiä. Sitten lapset innostuivat kertomaan paljon, millainen ystävä on. Lapset kertoivat mm. että, ystävän kanssa voi halata, ystävä on mukava, voi sanoa rakastavansa, ystävä ei töni sekä ystävän kanssa voi leikkiä. Autoimme lapsia kirjoittamaan asiat lehdille ja sen jälkeen he saivat vielä piirtää lehteen ja kirjoittaa oman nimen.

Lehtien tekemisen jälkeen lauloimme laulun Minun ystäväni. Lapset saivat valita soittimen itselleen, jos tahtoivat. Vaihtoehtoina oli erilaisia rumpuja, marakasseja, rytmimunia sekä triangeli. Kaikki lapset halusivat itselleen soittimen. Laitoimme laulun soimaan bluetooth kaiuttimesta, kaiutin kiinnosti lapsia hirveästi, koska se oli robotin näköinen. Lauloimme ja soitimme laulun. Sen jälkeen lauloimme ja leikimme Runebergi bergi laulun, se oli lapsille jo ennestään tuttu. Samalla kerroimme, että tänään vietetään Runebergin päivää ja näytimme valokuvaa hänestä. Laulussa laulettiin siitä, mistä Runeberg on tunnettu ja mitä hän on tehnyt.

Kuva 1. Bluetooth kaiutin nimeltään Putte

Lopuksi lauloimme vielä Matkalla laulun. Lapset saivat ottaa itselleen matkalaukun, jossa on mielikuvitus eväät mukana. Laitoimme laulun taas soimaan bluetooth kaiuttimesta ja leikimme laulua kierrellen huoneessa ympäri ja tervehtien toisia. Sen jälkeen lopettelimme tuokion ja lapset lähtivät pukemaan ulkovaatteita ja ulkoilemaan.

Tuokio oli onnistunut, lapset olivat innokkaana mukana. He keksivät hyvin asioita kuvaamaan hyvää ystävää ja keroivat mielellään kavereistaan. Laulut, soittimet ja leikit innostivat lapsia liikkumaan. Vaikka toinen meistä ohjaajista olikin outo lapsille, ei se hidastanut menoa. Lapset ottivat oudompaankin ohjaajaan rohkeasti kontaktia, näin pystyimme tasavertaisesti toteuttamaan tuokion. Toisen ryhmän kanssa teimme samat jutut ja sekin onnistui hyvin, koska lapset innostuivat ystävyyden lehdistä ja musiikista. Tuokio kesti n. 20-30 minuuttia ja se oli juuri sopivan mittainen lapsille, heidän mielenkiinto säilyi ja meno pysyi rauhallisena. Tuokion tavoitteet täyttyivät, lapset oppivat kuvailevia sanoja, sanavarasto kasvoi, musiikinilo, vuorovaikutustaitoja harjoiteltiin, odottamista sekä vuorottelua. Lapset saivat onnistumisen kokemuksia, esim. keksiessään kuvailevia sanoja ystävästä sekä musiikin tuomasta riemusta.

Kuva 2. Ystävyyden puu

                                                    KUVASUUNNISTUS

Päiväkodissa, 4-5-vuotiaiden ryhmässä, yhteensä lapsia koko ryhmässä 21 lasta, tuokiossa mukana kaikki lapset 21.

Opiskelijat: Eeva Uotila ja Sofia Jokitalo

Tutustutaan lähiympäristöön yhdessä lasten kanssa liikkuen, leikkien ja tutkien.


          Tavoitteet ja oppimisen alueet:

• Leikkiä, liikkua ja tutkia metsän ympäristöä.
• Lapsen ryhmätyöskentelytaidot ja sosiaaliset suhteet vahvistuvat.
• Lapsen stressitaso laskee.
• Lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja kokemuksen siitä, että metsässä on mukava liikkua.
• Luova ongelmaratkaisutaito kehittyy.
• Lapsen tarkkaavaisuus- ja havainnointikyky kehittyvät.
• Matemaattiset taidot kehittyvät
• Tutkin ja toimin ympäristössäni
• Kasvan, liikun ja kehityn

Aikaa varattu: 20 min

Välineet: Pilli, rastit, nauhat rasteille, mitalit, rastilaput, leimat, leimapassi, kuvat rasteista

Suunnitelma: Lapset kiertävät pareittain rasteja, jotka ovat merkitty eri värisillä nauhoilla. Nauhoilla on pieni tehtävän (mikä ei kuulu joukkoon), jonka jälkeen lapsi tulee aikuisen luokse ja saa häneltä leiman ja pääsee jatkamaan toiselle rastille. Lapsilla on rastilaput, joihin lapsi kerää leimoja. Käytyään kaikilla tehtävä rasteilla lopuksi lapset saavat mitalit tehtävän ratkomisesta. Loppu ajan lapset saavat vapaasti leikkiä metsässä.

Kuva 3. Rasti 1

Kuva 4. Rasti 9

              
                

                        Toteutus

Jouduimme suunnitelmasta poikkeamaan kovan pakkasen vuoksi hieman. Siirsimme kuvasuunnistuksen päiväkodin sisätiloihin. Emme olleet kuitenkaan ryhmän omissa tiloissa vaan isolla käytävätyyppisellä alueella, joka soveltui hyvin suunnitelmaamme. 

Koska olimme sisällä, jaoimme ryhmän 3 pienempään ryhmään. Aluksi kerroimme lapsille, mitä olemme suunnitelleet ja ohjeet kuinka toimia. Lapset saivat valita itselleen leimapassin, johon kirjoitettiin oma nimi. Näytimme ensimmäisen rastin kuvaa, kuvassa piti laittaa mieleen rastinauhan väri sekä se, missä se on kiinni. Kuvaa oli mahdollisuus katsoa etsiessä uudestaan. Lapset kulkivat ryhmässä (n. 5 lasta kerrallaan). Kun oikea rasti löytyi, lapset yhdessä ratkaisivat tehtävän, me seurasimme, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan ongelman ratkaisuun. Hyvin osasivat kertoa kuvista mikä ei kuulu joukkoon ja miksi. Kun tehtävä oli ratkaistu, lapset saivat leimapassiinsa leiman ja katsottiin seuraavan rastin kuva. Näin etenimme kunnes kaikki 10 rastia oli löydetty ja leimat kerätty. 

Kuva 5. Rasti 10

Kuva 6. Rasti 2

Kun kaikki leimat oli kerätty, keräsimme porukan yhteen ja jaoimme palkinnoksi jokaiselle lapselle mitalit. Siitä lapset olivat todella ylpeitä!! 

Saimme lapsilta spontaania palautetta toiminnan aikana, sain muutaman poimittua ylös. 

• "nää leimat on parhainta tässä"
• "tää on mukava tuokio"
• "siistii saada mitalit"

Palautetta voisin antaa myös lapsille, he olivat innoissaan mukana ja hyvin ratkaisivat rasteilla olevat tehtävät, vaikka osa niistä olikin haastavampia. Sekä sinnikkäästi etsivät jokaisen rastin, vaikka rastien paikat olivatkin vaikeita. Sen verran tekisin seuraavalla kerralla toisin, että minulla olisi kuvat tulostettuna rasteilta valmiina, jotta jokainen lapsi saa katsoa kuvaa tarkemmin. Nyt näytin puhelimesta kuvaa yhteisesti lapsille. (Kuvien tulostaminen ei olisi ollut nyt mahdollistakaan, koska jouduimme tekemään suunnistusradan sisälle lyhyellä varoitusajalla). 
Lapset lähtivät rohkeasti ratkomaan tehtäviä ryhmänä. Kokonaisuutena eheä ja monipuolinen toimintahetki. Päivän päätteeksi sain kuulla lasten kommentteja mitaleista, jotka jaettiin hetken päätteeksi. Sain myös kiitosta lastentarhanopettajalta toimintatuokiosta. Uskoisin, että toimintatuokio oli lapsille ikimuistoinen. Yllätyin kuinka upeasti lapset pystyivät toimimaan ryhmässä ratkoen tehtäviä.

Kuva 7. Leimapassit

Pelillisyys varhaiskasvatuksessa

Lasten oma pelisuunnittelu osaksi opetusta: esiopetukseen suunnatun pedagogisen tuotteen kehittämisen lähtökohtia.

Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen pelillisyyttä ja pelisuunnittelua on otettu osaksi opetusta ja leikkiä. Lasten toimintaympäristö on muuttuva siinä, missä aikuistenkin. Digitaali-aika näkyy lasten leikeissä ja oppimisessa ja tulee enenevissä määrin näkymään. Monet alle kouluikäiset lapset pelailevat erilaisia digipelejä ja lauta/korttipelejä. Pelejä voidaan käyttää oppimisessa hyödyksi lasten mielenkiinnonkohteita hyödyksi käyttäen, mielenkiinnonkohteet toimivat oppimisessa motivaattoreina.

Pelisuunnittelua lasten ehdoilla tehtäessä, tarjoaa lapselle elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Siinä lapset suunnittelevat yhdessä pelin, joko valmiiksi annetuilla materiaaleilla tai keksivät materiaalitkin itse, riippuen kehitystasosta sekä asetetuista tavoitteista. Ulkopuolelta annetut materiaalit saattavat helpommin toimia innostajana, kuin tyhjästä aloitettu suunnittelu. Aikuiset voivat luoda lapsille pelinrakennusympäristön esim. digipeleille luodut sovellukset. Ne auttavat lapsia turvallisesti kehittämään, suunnittelemaan ja luomaan pelejä ja ympäristöt voidaan muokata niin että, ne tukevat lapsen kasvua ja oppimista. (Arjoranta 2016.)

'

Varhaiskasvatuksen puolella on erityisesti huomioitava lapsen kehitys pelillisyydessä, esim. digipelien suunnittelu ei voi olla liian monimutkaista, muuten voi lapsen mielenkiinto loppua. Digipelien ja pelinrakennusympäristöiden kehittämistä ohjaavat esiopetuksessa opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatussuunnitelma ja sinne kirjatut tavoitteet. Artikkelissa Lasten oma pelisuunnittelu osaksi opetusta, käytettiin esimerkkinä pelimattoa, jonka ympärille lapset suunnittelivat pelin. Miettivät idean, pelin kulun ja säännöt yhdessä. Pelin suunnittelu ja rakennusvaihe tuovat yhteisöllisyyttä ja kehittävät ryhmätyöskentely taitoja, lapsi kuuntelee ja ottaa huomioon toisen lapsen ideat sekä muiden ideoista syntyy lisää ideoita. Parhaimmillaan pelin suunnittelu on aikuisten ja lasten välillä vastavuoroista oppimista. Aikuiset oppivat lapsilta pelin säännöt, aikuiset saavat olla oppijan paikalla ja lapset opettajan paikalla. (Arjoranta 2016.)

Mielestäni pelillisyys varhaiskasvatuksessa on hyvä ja huono asia, siinä on monia puolia. Niin kuin artikkelissakin oli kirjoitettu pelin yleisestä luonteesta, on voittaja ja on häviäjä. Se ei itsessään toimi motivaattorina kovin pitkään, kilpailu ei motivoi jokaista lasta. Ja siitä asetelmasta olisikin pelillisyydessä varhaiskasvatuksessa hyvä päästä pois. Eli pelin luonne leikin omaiseksi, niin että ei tarvitse kilpailla. Pelillisyyttä tulisikin mielestäni kehittää juurikin varhaiskasvatuksessa osaksi leikkiä ja opetusta. Ja artikkelissa kuvatun pelisuunnittelu pelimaton avulla, kuulosti hauskalta idealta pelinsuunnitteluun varhaiskasvatuspuolella, juurikin se leikillisyys osui. Ja artikkelissa oli myös kirjoitettu pelinsuunnittelun luovan lapsille omistajuuden ja ylpeyden tunnetta, kun he suunnittelevat ja ideoivat pelin itse. Pelisuunnittelu lisää ja kehittää lapsen mielikuvitusta, kun kaikkia ei tuoda valmiiksi tehtynä. (Arjoranta 2016.)

Digipelien tuominen varhaiskasvatukseen taas herättää minussa negatiivisia tunteita, mutta olen varma, että sieltäkin löytyy lapsille kehittäviä pelinrakennusympäristöjä, kun niitä osaa käyttää oikein ja hyödyntää jokaisen toiminnan lapsen oppimisessa. Artikkelissa oli kirjoitettu negatiivissävytteisen huolen johtuvan usein myös tiedon ja opetusmateriaalin puutteesta, ja luulen, että juurikin omalla kohdallani se on tiedon puutetta. Kun tietää ja osaa käyttää teknologiaa ja digitaalisuutta työssä, on se varmasti iloinen oppimistilanne niin lapselle kuin aikuisellekin.

Esiopetuksen uuden opetussuunnitelman mukaan pelillisyys tarjoaa lapselle uusia elämyksiä, oivalluksia ja onnistumisen riemua. Esiopetuksen opetussuunnitelman yhtenä osaamisperusteena pidetään laaja-alaista osaamista, jolla tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Siinä lapsi käyttää tietoa ja taitoa ratkaistessaan pelillisiä haasteita.  Sen lisäksi on todettu, että pelillisyys kehittää lapsen ongelmanratkaisua taitoja ja ryhmässä työskentelytaitoja sekä loogista ajattelukykyä. (Arjoranta 2016.)

Digitalisaatio ja median käyttö on noussut nuorten ja lasten keskuuteen. Monet lapset osaavat näppärästi käyttää tieto- ja viestintälaitteita. Itselläni on herännyt huoli siitä, onko perheissä riittävästi aikaa tehdä yhdessä asioita ja asetetaanko selviä rajoja digitaalisuuden käytölle. Vastaavasti ongelmat saattavat näkyä lapsesta väsymyksenä ja voimakkaina tunteiden ilmauksina päiväkodissa. Monet lapset voivat sulkeutua tablettien viereen moneksi tunniksi, kun peli tempaa mukaansa. Toivon, että perheet kiinnittäisivät tähän huomiota. Kuitenkin pidän tärkeänä, ettei digipelit syrjäyttäisivät lautapelejä.

Toki on myös pelejä, jotka kehittävät ja tukevat lapsen kehitystä mutta huoltajan tulee olla tietoinen, millaisilla sivuilla lapsi surffailee. Pelit voivat opettaa esim. kognitiivisia taitoja, päättelykykyä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Sen lisäksi pelit opettavat myös lapselle keskittymistä mutta samalla myös koukuttavat helposti. Lapsi saattaa kokea flow-tilan, jota puhutaan virtaustilana. Silloin lapsi uppoutuu, menettää ajan tajunsa ja kokee, että asiat sujuvat pelissä. Tällöin hän uppoutuu peli maailmaansa eikä kuule ympäristön tuomia aistiärsykkeen herättäviä ääniä.

Omakohtaisena kokemuksenani on, että digitalisaatiota ja mediakasvatusta käytetään aika vähän arjessa varhaiskasvatuksen ysiköissä. Tulevaisuudessa yhä enemmän lasten kanssa arjessa voitaisiin yhdessä luoda pelejä. Pelaaminen jo itsessään luo lapselle pedagogisen oppimisen tilanteen mutta mikseipä myös pelin suunnittelu yhdessä lasten kanssa. Aikuisen velvollisuutena on ohjata ja tukea lapsen pelillisyyttä. Sen lisäksi suojella lapsia pelillisyyden haitallisilta vaikutuksilta.

Pelaaminen oppimistilanteena

Kehittää lapsen…

-         -  ryhmätyöskentelytaitoja

-         -  lapsen tunteiden säätelyä, minäkuvan kehittymistä, ajattelun kehitys, itsehillinnän harjoittelua

-         -  ongelmanratkaisutaitoja, syy-seuraussuhteita, päättelykykyä, loogista ajattelukykyä

-         -  häviämisen harjoittelua

-          - iloa ja onnistumisen kokemuksia

-          - yhdessä olon ihanuutta ja vaikeutta

-          - vuoron odottamista ja pitkäjänteisyyttä

-          - tukee oikein käytettynä kokonaisvaltaista hyvinvointia

     

                                                            EKAPELI

Esimerkiksi Ekapelin voi ladata tietokoneelle tai mobiililaitteeseen ja se toimii oppimispelinä. Pelissä harjoitellaan kirjainten, sanojen ja tavujen lukemista. Peli on tarkoitettu esikouluikäisille, ykkösluokkalaisille tai lukemista harjoitteleville lapsille. Pelissä etsitään timantteja, katsellaan timantteja ja roikutaan ilmapalloissa. Onnistuneesta suorituksesta saa kolikoita, joilla pääsee ostamaan pelihahmolleen tavaroita ja peliä helpottavia kortteja. Kolikot toimivat pelaajalle motivaatio keinona. Peli sopii sellaisille lapsille, joilla lukemaan oppiminen on haastavaa ja jotka tarvitsevat lisäharjoitusta. (LukiMat n.d.)

1. Kuvassa Ekapelin pelihahmot

                                          

2. Kuvassa Ekapelin digitaalinen pelikenttä

                                        AFRIKAN TÄHTI

Afrikan tähti pelin ideana on, että pelaajat heittävät noppaa ja etenevät sen osoittaman numeron tavoin Afrikan kartan pohjalta etsien Afrikan tähteä heittäen noppaa ja kääntäen pahvisia laattoja aarteiden löytämiseksi. Aarteista saaduilla rahoilla voi nopeuttaa pelilaudalla etenemisellä. Pelin voittaa se, joka löytää ensimmäisenä Afrikan tähden ja vie sen aloituspaikkaan Tangeriin tai Kairoon. Peli soveltuu yli 4-vuotiaille lapsille. Lasta motivoi se, että käännettäessä pahvisen laatan saa hän rahaa, joten pystyy lentämään taikka käyttämään meritietä ja sen vuoksi voi nopeammin edetä pelilaudalla. Laatasta voi tulla myös rosvo, joka vie kaikki rahat.

Pelin tarkoituksena on kehittää:

-         

-      - pitkäjänteisyyttä, vuoron odottamista, ryhmätaitoa pelata muiden lasten kanssa

-          - rahan käyttöä

-         -  pettymyksen sietoa, kun yhtäkkiä rosvo vie kaikki rahat.

-         -  laskeminen vahvistuu

3. Kuvassa Afrikan tähti lautapeli

4. Kuvassa Saint Helanin suunnittelema peli.

Varhaiskasvatuksen arjessa mediakasvatus näkyy esim. pelipäivänä ryhmässä, jolloin pelaillaan lautapelejä. Ryhmässä voi olla käytössä tabletteja. Sen jälkeen lapset leikkivät pelattuja aiheita peleistä. Niitä voidaan käsitellä myös leikin kautta. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristössä harjoitellaan turvallista median käyttöä yhdessä aikuisen kanssa ja sen tavoitteena on saada tasapainoinen mediasuhde. Sekä todellisuuden tajua on hyvä lapselle opettaa median avulla, esim. elokuvamaailman luominen, kaikki mediassa nähdyt asiat eivät ole todellisuutta.  Lasta ei voi eristää digitalisaatiosta ja median käytöltä mutta aikuinen voi pohtia yhdessä lapsen kanssa, miten mediaa lähestyä.  

LÄHTEET:

Arjoranta (2016). Pelit ja pelillisyys osana esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Haettu osoitteesta 19.1.2018. http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2016/lasten-oma-pelisuunnittelu-osaksi-opetusta-esiopetukseen-suunnatun-pedagogisen-tuotteen-kehittamisen-lahtokohtia

LukiMat (n.d.). Ekapeli lukemisen taitojen harjoitteluun. Haettu osoitteesta 19.1.2018 osoitteesta http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli

Kuva 1. LukiMat (n.d.). Ekapeli lukemisen taitojen harjoitteluun. Haettu 19.1.2018 osoitteesta https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=s%2bl9cVPQ&id=DCBB8CE7BBE5FAF5AA997E65405CEF927EDB3AD6&thid=OIP.s-l9cVPQaqkThp37-4_OggHaHa&q=ekapeli&simid=608006086570672816&selectedIndex=0&ajaxhist=0

Kuva 2. LukiMat (n.d.). Ekapeli lukemisen taitojen harjoitteluun. Haettu 19.1.2018 osoitteesta https://www.bing.com/images/search?view=detailV2&ccid=bX5Y91ut&id=18322713FDFD3C21EDC01A72332E740CC4999A12&thid=OIP.bX5Y91utVDunRuFWMavahQHaEo&q=ekapeli&simid=608034386160803438&selectedIndex=2&ajaxhist=0